Tervetuloa sivustolleni! Täällä kirjoitan tarinoita suvuistani ja kotiseudustani sukututkimusharrastukseeni liittyen. Tarinoiden sisältö on kerätty muistitiedoista ja valokuvista, luettu, kuultu, tutkittu ja tulkittu seurakuntien dokumenteista, kirjoista, lehdistä, päiväkirjoista, kirjeistä yms. Kaikki kiitos, kritiikki ja tieto on tervetullutta,koska uteliaisuuteni näihin asioihin on loputon....Käytetty lähdemateriaali tulee kirjoituksissa tavalla tai toisella esiin. Kuvat ovat pääasiassa omiani tai sukulaisilta saatuja. Mikäli joku kokee tarpeelliseksi lainata tekstin osia, tulee lähdetieto merkitä oheen. Kokonaisen tarinan tai valokuvan käyttämiseen on kysyttävä minulta lupa. Mukavia hetkiä tarinoideni parissa!

torstai 22. syyskuuta 2011

Sukututkija Länsi-Teiskon hautausmaalla

Länsi-Teiskon kappeli keväällä 2011
Tänään ilmestyneessä Kurun Lehdessä Juhani Latoniemi kirjoittaa länsi-teiskolaisten haaveesta saada oma kirkko. Lehden kirjoitus sai minut kaivelemaan esiin Länsi-Teiskoon liittyviä suvun asioita ja kuvia. Kirkon sijaan Kurussa, nykyisin siis Ylöjärvellä, on hiljattain vietetty hiukan etukäteen Länsi-Teiskon ruokoushuoneen 45-vuotisjuhlaa. Rukoushuone vihittiin käyttöön 25.9.1966. Länsi-Teiskossa on ollut hautausmaa vuodesta 1924 ja samana vuonna on rakennettu myös kappeli. Kellotapuli on rakennettu vuonna 1928.  Jo 1920-luvulla Länsi-Teiskossa haaveiltiin omasta kirkosta ja 1940-50 - luvuilla kirkkoprojekti etenikin, mutta varojen puuttuessa kirkon sijaan valmistui rukoushuone.

Länsi-Teiskon  rukoushuone, hautausmaa ja kappeli on tullut minulle tutuksi oikeastaan vasta sukututkimusharrastuksen myötä, sillä lapsena ja nuorena Kurussa asuessani  en muista siellä käyneeni. Rukoushuoneen vieressä on myös Länsi-Teiskon kirkkovene Rutina. Isäni mummu Anna Maria Kantojärvi os. Uotila (1885-1943) on kotoisin Länsi-Teiskosta ja hänen sisaruksiaan perheineen on haudattu Länsi-Teiskon hautausmaalle, joten olen käynyt siellä katselemassa, hiljentymässä ja suvun historiaan tutustumassa. Keväällä minulla oli ilo tavata Anna- mummun siskon Aleksiinan haudalla hänen nykypolven jälkeläisistään reipas Matti-poika, joka oli Ulla-Maija mummunsa kanssa tuomassa valkovuokkoja suvun haudoille. Aleksiinan ja miehensä haudan lähellä on Anna-mummun veljen Heikki Uotilan ja vaimonsa Aleksiinan hauta. Heidän ainoa poikansa, pappani Antin serkku Kosti kaatui sodassa  helmikuussa 1940 Muolaan Kattilaojalla. Anna-mummun sisaruksista myös Idan ja Hilman perheiden hautoja  löytyy hautausmaalta useampia.

Hautausmaalla on myös höyrylaiva Kurun haaksirikossa (7.9.1929) Näsijärvellä hukkuneen 38 kurulaisen yhteishauta ja muistomerkki.

maanantai 19. syyskuuta 2011

Lukkarin lapset-sukukirja virittäjänä Siukolan suvun tutkimiseen

Isoisoisäni Antto Kantojärven (1879-1934) pikkuserkulta Hanna Pellolta ilmestyi tänä vuonna sukukirja Lukkarin lapset. Kirja kertoo lämminhenkisesti ja ihastuttavasti Herman Siukosen (1847-1921) perheen elämästä perheen välisen kirjeenvaihdon kautta. Kirjeet ovat kulkeneet vanhempien ja sisarusten kesken ja niistä tulee hienosti esiin sen ajan elämä isän ja lasten välisten kirjeiden välityksellä. Kirjeistä nousee esiin  perheen kuulumisten lisäksi sen ajan Suomen asioita; suurlakko, kansalaissota, Amerikan siirtolaisuus, opiskelijoiden elämä jne. Musiikilla on perheessä ollut tärkeä ja iso merkitys. Mukava on lukea ja samalla mielessään kuvitella elämää kirjeiden välityksellä myös Kurussa ja Ruovedellä. Hanna Pelto on hienosti koonnut kirjeet eteneväksi elämän tarinaksi ja elävöittänyt tekstiä perheen valokuvilla sekä asioita selventävillä tekstiosioilla kirjeiden välissä.

Herman Siukonen oli Hannan isoisä ja Antto Kantojärven äidin Edla Kantojärven (1853-1921) eno. Edlan äidin Greeta Leenan ja Hermannin lisäksi Ruoveden Siikalahden Siukolassa asuneeseen  sisarussarjaan kuului Emmanuel Siukonen, jonka pojasta Hermanni Kantojärvestä olen jo aiemmin tässä blogissani kirjoittanut.Isoisoisoisoäitini Greeta Leena Siukolan (1828-1890), Herman Siukosen ja Emmanuelin lisäksi Anna ja Markus Siukolalla oli yhdeksän  lasta. Greeta Leena jäi aikanaan viljelemään kotitilaa miehensä kanssa, Emmanuel tuli vävyksi Kantojärvelle ja Herman päätyi Valkealaan lukkari-urkuriksi. Markus Yrjönpoika ( 1805-1881) oli syntynyt  Kurussa Taipaleen Haapasen torpassa ja Anna Yrjöntytär ( 1810-1887) oli Kurun Ristaniemen talon tytär. Vanhemmat  Markus ja Anna asettuivat lastensa kanssa Ruoveden Siikalahteen Sarvanan talon Siukolan torppaan. Tästä torpasta lähteneistä kaksi polkua (Emmanuelin avioituminen  leskeksi jääneen Greeta Leena Kantojärven kanssa ja Greeta Leena Siukolan tyttären Edlan avioituminen Matti Kantojärven kanssa) kulkeutuu omaan sukuhaaraani Kurun Kantojärvelle ja yksi Lukkarin lapset kirjan esittelemään perheeseen, jonka keskuksena on Valkeala. Viisi Markuksen ja Annan lapsista on kuollut  lapsina.

Herman Siukosen puoliso oli Fredrika Helin (1853-1897). Fredrika oli ruovesiläisen suutari ja kirkkoisäntä Kustaa Helinin ja kätilö vaimonsa Fredrikan tytär. Herman ja Fredrika saivat kaksitoista lasta. Heistä Wilho Siukonen on meille tuttu kirjojensa ja säveltämänsä musiikin kautta. Hän kokosi 1900-luvun alussa useampia musiikin oppikirjoja ja esimerkiksi 1929 ilmestynyt laulukirja kansakouluja varten oli pitkään tunnetuimpia ja käytetyimpiä koululaulukirjoja. Koulujen laulukirjoista, kuorojen sävellyksistä ja joululaulujen joukosta löytyy useita hänen itse säveltämiään lauluja, joista moniin on sisarensa Impi Siukonen kirjoittanut sanat. Yksi tällainen Wilho Siukosen säveltämä ja sisarensa Impin sanoittama kaunis joululaulu on Joulun odotuksessa: 
" Illan tullen hämärtyypi piha,metsä,maa
Lapset istuu ikkunalle,aik'on pitkä ootta-
valle,puhe tähtiin saa.
Tähdet syttyy taivahalle joulukuisen yön.
Katse käykö enkel'-lasten alas puoleen
ihmislasten,keskeen vaivan työn.
Miettineekö valkohenki,enkel'Jumalan;
lapsi mainen,pian saavut,ikuisehen jouluun
joudut,tupaan taivahan.
Joko syttyy enkel'lasten pian joulupuut?
Tuoko joulupukki heille autot,nuket,kuten
meille,tortut ynnä muut.

Soiko silloin kulkuskellot,halki metsätien,
kirkkohon kun enkel'lapset,
reessä istuin kultahapset,isä,äiti vie?

Lapset muistaa;äiti kertoi,taivaan kirkko on
täynnä kultaa kirkkahinta,
täynnä ääntä ihaninta,suuri loputon.

Lapset miettii:Jumala tok'kaikkein suurin lie
Lapset miettii,päät jo painuu,
pian silmät vaipuu,unten alkaa tie."
Lukkari-urkuri Herman Siukosella ja sisarellaan Greeta Leena Siukolalla oli 19 vuotta ikäeroa. Kun Herman oli lapsi, hänen seuranaan oli Siukolassa jo useampia isosiskon lapsia. Herman on ollut 6-vuotias isoisoisoäitini Edlan syntyessä. Ikäerot  sisarusten ja serkusten kesken tuolloin ovat voineet vaikuttaa yhteyden pitoon, mutta Lukkarin lapset - kirjan kirjeistä voi päätellä, että Valkealasta on Kurussa ja Ruovedellä käyty, joten varmasti tavattukin on. Säveltäjä sukulaisesta kuulin lapsena puhuttaessa joululauluista tai koulun laulukirjan lauluista.

Lukkarin lapset - kirja on itselleni merkityksellinen sukututkimusharrastuksen lisäksi myös sen ajan elämän kuvaajana sekä mielenkiintoisena historiallisena elämäntarinana Herman Siukosesta. Tarina torpan pojan tiestä Valkealan lukkari-urkuriksi, isäksi ja isoisäksi jää mieleen niin iloineen kuin suruineen.