Kotiseudun maisemia Felix Frangin silmin

Aloitin kesäloman käymällä ystävieni kanssa taidenäyttelyssä kotipaikkakunnallani. Yksi ystävistäni on syntyperäinen ikaalilainen ja minua vanhempi, joten hän muistaa ja tietää monia ihastuttavia tarinoita paikkakunnan taloista, ihmisistä ja maisemista. Senpä takia usein pyydänkin häntä mukaani vastaaviin näyttelyihin, joissa voi taulujen tai valokuvien  kautta tutustua kotipaikkakunnan historiaan. Tänä vuonna tällainen näyttely oli ikaalilaisen kuvataiteilijan Felix Frangin (1862-1932)  150-vuotis juhlanäyttely. Lokakuussa 2012 tulee kuluneeksi hänen syntymästään 150-vuotta. Näyttely on Omalla Tuvalla koko kesän ajan ja siihen on koottu hänen öljyvärimaalauksiaan ja luonnoksiaan sekä valokuvakopioita Frangin maalaamista alttaritauluista. Mielenkiintoinen on myös monien valokuvien joukko, joita voi diaesityksenä näyttelytiloissa katsella. Felix Frang valokuvasi itse ja esille on tuotu näistä lasinegatiiveistä kehitettyjä valokuvia katsottavaksi, mutta myös tunnistettavaksi, sillä osa ihmisistä ja paikoista on vielä tunnistamattomia.

Oma Tupa on Ikaalisten Vanhassa kauppalassa sijaitseva 80-vuotias entisöity juhlatalo. Talo on rakennettu ikaalisissa syntyneen Bertel Strömmerin piirrustusten pohjalta ja vihitty käyttöön 1924. Ravintola-, matkustajakoti-, käräjä-, kunnantoimisto, teatteri- ja elokuvatoimintaa nähnyt talo rapistui välillä ja oli joutua puretuksikin, mutta 1990-luvun lopulla perustettiin paikkakunnalla säilyttämisen puolestava toimiva yhdistys ja sen työn tuloksena entisöity talo vihittiin uudelleen käyttöön syksyllä 2003. Niinpä talo saa jatkaa elämäänsä mm. juhlien, näyttelyiden ja kokousten pitopaikkana sekä kulttuurinähtävyytenä Ikaalisten kauniissa Vanhassa kauppalassa. Kulttuurista ja menneestä nauttivalle rakennus on mitä parhain vierailukohde näyttelyiden ja juhlien ohella.

Tämän kesäisen näyttelyn kohde Felix Frang syntyi lokakuussa 1862 Ikaalisissa. 16-vuotiaana nuorena miehenä hän pääsi Helsinkiin Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun vuonna 1878 ja 1880-luvulla hän opiskeli ja maalasi myös Düsseldorfissa Saksassa, miltä ajalta on tämän kesän näyttelyssäkin muutama maalaus esillä. Saksan vuosien jälkeen Felix Frang palasi Ikaalisiin. Kotiseudullaan hän maalasi useita maisematauluja, mutta paljon myös muotokuvia, joita kylpylävieraat häneltä tilasivat. Kuvataiteilijan elämästä saa kiinnostuneet tietoa kirjallisuuuden lisäksi myös sukututkimuksen alueelta, sillä Frangin sukua on tutkittu ja suvulla on kotisivut internetissä. Lisäksi 150-vuotis juhlavuotta on juhlistettu Ikaalisissa Marja-Leena Huusarin kirjalla Felix Frang 1862-1932, joka julkaistiin nyt keväällä 2012.

Felix Frang Ikaalisten kauppala 1918

En yhtään ihmettele, että 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kylpylävieraat ja paikkakuntalaiset tilasivat Felix Frangilta muotokuvia ja tauluja, sillä näyttelyssä voi nähdä kuinka henkeä salpaavan kauniita ja lähes valokuvamaisen aitoja ne ovat. Mm. kuutamoaiheinen taulu Kyrösjärveltä vuodelta 1914 ja Rantavedessä kahlaavia lehmiä esittävä taulu vuodelta 1919 ihastuttavat veden kimaltelullaan ja heijastaen lehmien kuvat veteen sekä kuun heijastuksen pilviverhon takaa. Kaukaa katsoen taulut voisivat olla valokuvia. Läheltä katsoen monissa tauluissa paljastuu esiin upeita yksityiskohtia, joita ei kauempaa katsoen välttämättä näe, kuten naiset kävelemässä päivänvarjoineen tietä alas kohti rantaa, ihmiset veneessä, taiteilija maalaamassa kosken kuohuja tai lumpeet rantavedessä. Muotokuvamaalauksista mieleen jää isän ja äidin kuvat, ilmeisesti Düsseldorfissa maalattu romaanitytön kuva sekä maalaus viulua soittavasta nuorukaisesta.

Felix Frang Kyröskosken partaalla 1889

Felix Frang Rantavedessä kahlaavia lehmiä 1919

Taulujen ja niiden aiheuttaman ihastuksen lisäksi itseäni kiinnostivat näyttelyssä itse taulujen maisemat ja paikat sekä Frangin kuvaamat vanhat valokuvat. Kotoisalta näyttivät maisemat Kartusta ja Viljakkalasta sekä tuntemattomista paikoista. Tauluissa on kuvattu kauppalaa vastarannalta Kuivaniemestä ja Hämylän rannasta. Tuon ajan kylpylaitos kauniissa maisemassa näkyy tauluissa siis vastakkaisella rannalla kuin se nykyään on. Tuomarintalo ja Valkaman talo sekä rannasta kauppalaan nouseva tie ja mäki näyttävät  tauluissa varsin idylliseltä naisten astellessa katua päivänvarjoineen. Tenniskentistä ja pesäpallokentästä ei ole vielä tietoakaan. Alueen maisemaan kuuluvat järvet, kalliot, metsät ja pellot tulevat tauluissa kauniisti ikuistetuiksi. Noin 1890 maalatussa öljyväriluonnoksessa Soutukisa Läykkälänlahdella näkyy mäen päällä kaksi kellotapulia kirkon kirkon vieressä ja  vuonna 1916 maalatussa taulussa voi nähdä Viljakkalan 1931 tulipalossa tuhoutuneen pappilan.

Mukana olleen ystäväni ansiosta kuvat kertoivat minulle enemmän kuin jos olisin ollut yksin. Näyttelykierroksen ja valokuvien katselun jälkeen oli antoisaa palata kotiin Vanhan kauppalan läpi. Jokunen tauluissa nähdyistä rakennuksista on vielä paikoillaan, osan tilalla on uusia rakennuksia. Myös Kauppalan portti, Rahkola ja Rantopään maisemat sekä vanhan kellotapulin paikka oli käytävä vielä erikseen katsomassa paikanpäällä vertaillen nykyistä ja vanhaa maisemaa. Katukuvassa näkyvät kaivot  Poppelikadulla ja laivarannan tuntumassa eivät olleetkaan mitä tahansa talojen pihoista jääneitä kaivoja vaan yleisiä kaivoja, joista kauppalan väelle oli aikanaan jaettu vettä.Valokuvissa näkynyttä palohakaa talojen tikapuiden vierellä emme enää Rantopäässä nähneet, vaikka vielä joitakin vuosia sitten sellainen erään talon räystäältä roikkui. Merkittävä  väline sekin tulipalon sattuessa rinteessä lähekkäin olevien puutalojen pelastamiseksi ja jostakin syystä en sellaiseen aiemmin ollut huomiota kiinnittänyt. Taiteen, tiedon ja tarinoiden lisäksi olen taas monta mielikuvaa rikkaampi asettaessani esipolviani tuon ajan maisemaan ja elämään. Kaunissa maisemissa on eletty sata vuotta sitten ja niistä samoista maisemista on onneksi vielä nautittavaa meillekin.