Tervetuloa sivustolleni! Täällä kirjoitan tarinoita suvuistani ja kotiseudustani sukututkimusharrastukseeni liittyen. Tarinoiden sisältö on kerätty muistitiedoista ja valokuvista, luettu, kuultu, tutkittu ja tulkittu seurakuntien dokumenteista, kirjoista, lehdistä, päiväkirjoista, kirjeistä yms. Kaikki kiitos, kritiikki ja tieto on tervetullutta,koska uteliaisuuteni näihin asioihin on loputon....Käytetty lähdemateriaali tulee kirjoituksissa tavalla tai toisella esiin. Kuvat ovat pääasiassa omiani tai sukulaisilta saatuja. Mikäli joku kokee tarpeelliseksi lainata tekstin osia, tulee lähdetieto merkitä oheen. Kokonaisen tarinan tai valokuvan käyttämiseen on kysyttävä minulta lupa. Mukavia hetkiä tarinoideni parissa!

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Kantojärven sukua koolle

Johan ja Juliana Hjelt tulivat vuonna 1811 Ruovedeltä Kuruun torppareiksi ja saivat asuttavakseen tuolloin vielä nimettömän torpan. Heidän aikanaan torppa sai nimen Kantojärvi ja siitä alkaen on elämä Kantojärvellä jatkunut ja sieltä siirtynyt ympäri Suomea, mutta myös Suomen rajojen ulkopuolelle mm. Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja Saksaan. 200-vuotisen kantojärviläisen historian juhlistamiseksi, toisiamme tavataksemme ja toisiimme tutustuaksemme olemme muutaman sukulaisen kanssa järjestelleet sukutapaamista loppukesälle.  Tapaamiseen olemme eri tavoin kutsuneet sukua, joiden juuret ovat Kurun Kantojärvellä. Moniin on yhteyttä saatu, moniin toivomme vielä ennen tapaamista yhteyden saavamme itse tai jonkun muun sukulaisen kautta, mutta valitettavasti kaikkia taitaa olla mahdoton löytääkään. Tapaamiseen ovat kuitenkin tervetulleita kaikki, jotka sukuun kuuluvat ja jos ei kutsu tällä kertaa löydä perille, toivotaan, että yhteyksiä syntyy ja seuraavalla kerralla joukko on kasvanut. Kurussa Lammasniemessä ja Kantojärvellä on tarkoitus tutustua suvun historiaan sekä sukututkimuksen kautta että  käymällä paikoissa, jotka sukuun liittyvät. Tarinoiden kerääjä toivoo tietysti kuulevansa myös uusia tarinoita. Tärkeä osa ohjelmaa on kuitenkin yhdessä ololla ja tapahtuman varsinaisen sisällön ja ohjelman rakentavat osallistujat itse paikanpäällä. Sekä Lammasniemi että Kantojärvi tarjoavat tähän vapaamuotoiseen yhdessä oloon hyvät mahdollisuudet. 

Johan Gabrielinpoika (1771-1843) ja Juliana Matintytär (1765-1843) Hjeltin lapsista suku jatkui vain vanhimman pojan Johan Johaninpoika Kantojärven (1801-1868) kautta, sillä sisar Maria (1806-1859) eli Kantojärvellä perheettömänä ja veljestä Matiaksesta ei vieläkään ole löytynyt kuin kastetieto, joten vielä ei tarkkaa tietoa ole mitä Matiakselle on tapahtunut tai miksi hänestä vain tuo kastemerkintä löytyy. Johan Kantojärvellä oli yhteensä kymmenen lasta, joista yksi Ikaalisten Juhtimäen Peuraniemestä kotoisin olleen Justina Simontyttären  (1798-1832) kanssa ja yhdeksän Maria Mikontyttären (1810-1884) kanssa. Näistä poikien Johanin, Hermannin ja Kustaan kautta jatkuu suku nykypäivään, muut lapset kuolivat lapsuudessa tai nuoruudessa ja aikuiseksi eläneen Vilhelmiina -tyttären lapset Selma ja Tyyne kuolivat lapsina punatautiin. 

Johan Kantojärvi (1830-1864) oli Kantojärven torpan kolmas isäntä ja hänellä oli Kurun Riuttaskorven Hytöseltä kotoisin olleen Greta Leena Jeremiantyttären (1831-1900) kanssa kolme lasta, joista poikien Matti Kantojärven (1857-1895) ja Antti Hoikkalan (1859-1932) kautta elämä jatkuu tähän päivään. Amanda (1862-1936) tyttären ainoa lapsi Elsa kuoli 3-vuotiaana. Hermanni eli aikuisena nimillä Hildén ja Lehtimäki (1840-1875) ja hän ehti saada yhden tyttären ennen nuorena sattunutta kuolemaansa. Matilda -tyttären kautta suku on jatkunut Kurussa Parkkuun Taipaleessa. Kustaalla oli kahdeksan lasta, joista ainakin osaa elää tänä päivänä Kantonen - nimellä eri puolilla Suomea.

Antti Johaninpoika Kantojärvi otti nimekseen Hoikkala muutettuaan kotoaan Ruovedelle synnyinkotinsa lähellä olevalle tilalle. Hänellä ja vaimollaan Mantalla oli yksitoista lasta; Sulo, Ida, Fanni, Antti, Janne, Lyydi, Manta, Elsa, Emma, Impi ja Nestori. Antin ja Mantan jälkeläisiä asuu  eri puolella Suomea sekä Yhdysvalloissa. Matti Kantojärvellä ja Ruoveden Siukolasta kotoisin olleella Edla-vaimolla oli seitsemän lasta; Antto, Aina, Hilja, Hulda, Olga, Lahja ja Elsa. Heidän jälkeläisiään asuu eripuolilla Suomea ja Ruotsia sekä Saksassa. Nuorin jälkeläisistä taitaa tällä hetkellä olla pian kahden kuukauden ikäinen Anton pojanpojantyttärentytär Venla Helena Ojala ja vanhimmat Ainan poika Jorma Lahtinen ja Lahjan poika Onni Kantojärvi sekä tyttäret Rauha Hietamäki ja Viivi Takkula.

Sukulaisia perheineen näistä Kantojärven sukuhaaroista toivomme tapaavamme elokuussa. Jos joku tunnistaa itsensä sukuun kuuluvaksi tästä bloggauksesta eikä ole kuullut tapaamisesta, niin minuun voi olla yhteydessä tässä blogissa olevan sähköpostin kautta niin tapaamiseen kuin muutenkin sukuun liittyvissä asioissa.
                                                                                    
Tapaamisen järjestelijät Liisa, Satu, Anne ja Minna Kantojärven rannalla 2010.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti