Jonas Frisk syntyi 1696 Ruotsissa Gistadissa ja kuoli 1784 Virroilla, missä hän asui Suomeen tultuaan perheensä kanssa. Hänen puolisonsa oli Brita Simontytär ja heillä oli viisi lasta; Ingemar, Jonas, Maria, Sigrid ja Kirsti. Oma sukuhaarani alkaa Jonaksen ja Britan pojasta Ingemar Friskistä, joka toimi Virroilla pitäjänräätälinä, meni naimisiin Walborg Matintyttären kanssa ja heille syntyi 11 lasta. Olen Jonas Friskin jälkeläinen 10. sukupolvessa. Ennen minua ovat Ingemar Frisk (1728 - 1796), Jonas Frisk/Havanka (1755 - 1834), Walborg Havanka/Wierikko (1800 - 1874), Elisabet Wierikko/Korkeemäki (1832 -x), Santeri Mäki (1863 - x), Emma Rantanen (1892 - 1973), Aune Karra ja Eila Kantojärvi. Nämä kaikki esivanhempani ovat asuneet Virroilla kunnes Emma muutti Ruovedelle 1900-luvun alkupuolella ja Aune 1950-luvulla pappani ja äitini kanssa Kuruun äidin ollessa muutaman vuoden ikäinen.
Jonas Frisk löytyy Porin läänin jalkaväkirykmentin pääkatselmusrullasta v.1728. Hän oli yksi niistä ruotsalaisista länsigöötanmaan kolmikasrykmentin sotilaista, joita tuolloin siirrettiin Porin rykmenttiin täydentämään Suomen sotajoukkoja. Jonas Frisk palveli Ruoveden komppaniassa ja hän sai ylennyksen korpraaliksi 11.10.1721. Länsigöötanmaalta tulleita sotilaita kutsuttiin myös väskööteiksi ja iso osa heistä jäi Jonas Friskin tapaan alueelle asumaan ja tuomaan pisaran ruotsalaista verta alueen väestöön.
Etsiessäni tietoja esi-isästäni Jonas Ingemarsson Friskistä (1696 - 1784) löysin toisen sukututkijan vinkin perusteella Tuula Saarisen kirjoittaman kirjan Karstulan Vahangan Ahosten suku. Hän on Jonas ja Brita Friskin jälkeläisiä Kirsti tyttären kautta. Tuula Saarinen on esitellyt kirjassaan mielenkiintoisesti Friskien perhettä sekä omaa sukuaan ja tuo esiin myös paljon tietoa kunkin ajan ihmisten elämästä. Kuvat elävöittävät kirjaa, jonka tarinat ja sukutaulut ovat muutenkin elävästi kirjoitettu. Hauska ja osuva kommentti kirjassa on viittaus sukutarinoiden perusteella Jonas Friskin kiivasluonteisuuteen ja suvun punatukkaisuuteen. Tuula Saarinen kertoo näiden piirteiden kulkeneen Kirstin kautta hänen sukuhaarassaan nykypäivään asti. Aivan samoin voisivat tänä päivänä sanoa Kirstin veljen, oman esi-isäni Ingemar Friskin jälkeläiset näistä luonteen piirteistä ja punatukkaisuudesta, jotka voi tässäkin sukuhaarassa nykyäänkin havaita. Saarisen kirjan lisäksi Friskien sekä Jonaksen että puolisonsa Britan kiivasluonteisuudesta saa viitteitä Ruoveden ja Keuruun käräjäpöytäkirjoista mm. vuosilta 1722 - 1746 ja joiden tutkimista on helpottanut Matti J. Kankaanpään toimittama kirja kyseisistä käräjäpöytäkirjoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti