Tervetuloa sivustolleni! Täällä kirjoitan tarinoita suvuistani ja kotiseudustani sukututkimusharrastukseeni liittyen. Tarinoiden sisältö on kerätty muistitiedoista ja valokuvista, luettu, kuultu, tutkittu ja tulkittu seurakuntien dokumenteista, kirjoista, lehdistä, päiväkirjoista, kirjeistä yms. Kaikki kiitos, kritiikki ja tieto on tervetullutta,koska uteliaisuuteni näihin asioihin on loputon....Käytetty lähdemateriaali tulee kirjoituksissa tavalla tai toisella esiin. Kuvat ovat pääasiassa omiani tai sukulaisilta saatuja. Mikäli joku kokee tarpeelliseksi lainata tekstin osia, tulee lähdetieto merkitä oheen. Kokonaisen tarinan tai valokuvan käyttämiseen on kysyttävä minulta lupa. Mukavia hetkiä tarinoideni parissa!

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Lasten kohtaloista

Lukiessani ja tutkiessani sukujeni historiaa jää usein mieleeni elämään perheissä tapahtuneet asiat. Lasten sairaudet ja kuolemat puhuttavat ja saavat ajattelemaan millaista elämä tuolloin oli ja miten tapahtumista selvittiin. Aiemmin jo kirjoitin Kurun Kantojärvellä samana keväänä 1895 kuolleista Matista ja hänen tyttärestään Elsasta, joilla molemmilla kuolinsyynä oli yskä. Talossa oli varmasti tuolloin sairastettu enemmänkin ja oireet olivat tarttuneet perheenjäsenestä toiseen. Samaisen Matin täti Vilhelmiina oli piikana Kurun Karjulassa ja hänellä oli kaksi aviotonta tytärtä; Tyyne ja Selma, jotka molemmat kuolivat punataudin oireisiin vuosina 1877 ja 1890. Hygienia, ravitsemus, sen ajan terveydenhoito ja varmasti myös Vilhelmiinan sosiaalinen asema vaikuttivat siihen, että tytöt sairastuivat ja menehtyivät sairauteen.1800-luvulla lapsikuolleisuus oli yleisestikin suuri. Tuhkarokko, hinkuyskä, keuhkokuume, punatauti ja muut kulkutaudit tarttuivat helposti ja tuolloin niihin saattoi kuolla samasta perheestä useampikin lapsi.

Yksi  myös mieleen jääneistä lapsen syntymään liittyvistä tarinoista on vuodelta 1886, jolloin 30.joulukuuta syntyi Kurussa Kantojärvellä Kustaa Kantojärvelle (myöh.Kantonen) tytär Eeva, joka eli vain kolme tuntia, mutta hänet ehti kastaa Kustaan veljenpoika ja syntyneen lapsen serkku Matti Kantojärvi. Kurun kirkonkirjoissa Eevan kastemerkintänä on, että hänet hätäkastoi Matti Kantojärvi vanhempien läsnäollessa.
Eevan hätäkaste 30.12.1886

Näiden synnytysten tai sairauksien yhteydessä tapahtuneiden kuolemien lisäksi mieleeni on jäänyt elämään 10-vuotias Hilma Ruoveden Visuvedeltä. Hänen kohtalokseen koitui juuri joulun 1890 alla  tapaturma, jossa hän musertui puun alle. Oliko hän ollut leikkimässä vai auttamassa perheen töissä? Oliko hän yksin vai sisarustensa kanssa? Olisiko mitään ollut tehtävissä? Näihin emme vastausta enää saa, mutta tapahtuma on jäänyt mieleeni. Hilma Manuntytär Karra syntyi maaliskuussa 1880 Ruovedellä Visuveden Alastalon Karralla. Hänen vanhempansa olivat Manu Matinpoika ja Albertiina Juhantytär (os.Liesmäki) Karra. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta, joista Hilma oli toiseksi nuorin. Äitini pappa Eetu oli nuorin. Lapsista aikuisikään eli Eetun lisäksi kolme sisarta; Serafiina, Matilda ja Emilia. Pojat Manu, Manni ja Matti kuolivat pieninä jo ennen Hilman syntymää ja tytär Vilhelmiina 12 -vuotiaana Hilman ollessa 8-vuotias. Muiden kuolinsyy on tuntematon, mutta Hilman kohtalona oli tämä onneton tapaturma.

Kaksosia on syntynyt sekä Kantojärven että Mäkelän suvuissa useita, mutta usein joko molemmat tai toinen lapsista on kuollut jo aivan pienenä. Esimerkiksi Jooseppi  ja Antti Kantojärvi elivät vuonna 1839 vajaan kuukauden verran ja Mäkelässä 1930 syntyneet kaksoset Eila ja Pentti elivät vain muutaman viikon. Tuon ajan raskauden seurannalla, synnytyskäytännöillä ja terveydenhoidolla kaksosten eloonjäänti on ollutkin harvinaista. Kaksosia suvuissani on tälläkin hetkellä useita, joista viimeisimmäksi minua ovat ilahduttaneet iloisilla ilmeillään ja hyväntuulisilla jutuillaan 4-vuotiaat Saara ja Eetu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti