Tervetuloa sivustolleni! Täällä kirjoitan tarinoita suvuistani ja kotiseudustani sukututkimusharrastukseeni liittyen. Tarinoiden sisältö on kerätty muistitiedoista ja valokuvista, luettu, kuultu, tutkittu ja tulkittu seurakuntien dokumenteista, kirjoista, lehdistä, päiväkirjoista, kirjeistä yms. Kaikki kiitos, kritiikki ja tieto on tervetullutta,koska uteliaisuuteni näihin asioihin on loputon....Käytetty lähdemateriaali tulee kirjoituksissa tavalla tai toisella esiin. Kuvat ovat pääasiassa omiani tai sukulaisilta saatuja. Mikäli joku kokee tarpeelliseksi lainata tekstin osia, tulee lähdetieto merkitä oheen. Kokonaisen tarinan tai valokuvan käyttämiseen on kysyttävä minulta lupa. Mukavia hetkiä tarinoideni parissa!

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Muuttokirjat

Seurakuntien muuttokirjat ja muuttoluettelot antavat sukututkijalle monia mielenkiintoisia tietoja suvun jäsenistä. Seurakuntalaisten muutoista on pidetty kirjaa eri seurakunnissa ja eri aikoina hyvin vaihtelevasti ja eri tavoin. Muuttoluettelossa on useimmiten nimi, mahdollinen asema tai ammatti, ikä, muuttopäivä, mistä ja mihin muutti, viittaus saman vuoden rippikirjan sivulle ja muuttokirjan numero. Muuttokirja eli muuttotodistus, atesti on asiakirja, joka seurakunnasta toiseen muuttavan henkilön piti pyytää asuinpitäjänsä papinkansliasta ja toimittaa muuttoseurakuntaan. Muuttokirjan voi löytää siis tuloseurakunnan arkistoista, lähtöseurakunnassa niitä ei arkistoitu.  Muuttokirjaan on usein merkitty enemmän tietoa kuin muuttoluetteloon. Siinä voi nimen lisäksi olla nähtävissä esimerkiksi syntymäaika ja -paikka, ammatti, vanha ja uusi asuinpaikka, tiedot ehtoollisella käymisestä, luku- ja kristinopin taito, aviosuhde, maine ja isorokkoa vastaan annettu rokotus tai muita muutossa huomioitavia asioita kuten ruumiin vamma tai siveellistä käytöstä koskevat tiedot. Muuttokirjalla saattoi olla isokin merkitys muuton toteutumiseen varsinkin jos heikkoudet tai elämäntavat viittasivat siihen, että tulijan arveltiin päätyvän vaivaishoidon rasitukseksi. 

Vanhimmat muuttokirjat ovat 1600- ja 1700-luvun vaihteen tienoilta, mutta varsinaisesti yhtenäisemmät muuttoasiakirjat alkavat seurakunnissa näkyä vasta 1700-luvun lopulla. Muuttokirja muuttajalla oli oltava 1800-luvun lopulle saakka. Omien sukulaisten tietoja ja muuttoja selvitellessä olen huomannut samankin alueen seurakunnissa olevan kirjaamiskäytännöissä paljon eroja. Toisessa seurakunnassa pappi on voinut olla tarkempi kuin toisessa ja samassa seurakunnassakin huomaa eroja eri pappien välillä. Kirjaamisen lisäksi eroja on siinä miten muuttokirjoja ja muita seurakunnan asiakirjoja on arkistoitu ja miten niitä on tähän päivään säilynyt. Muiden seurakuntien asiakirjojen tapaan muuttokirjojen lukeminen ja tulkitseminen on vaatinut opettelua. Ruotsinkieli ja vielä vanha sellainen, vanhat kirjaimet ja pappien käsiala vaativat välillä pitkää pinnaa ja opiskelemista. Alueen paikallishistoriankin tuntemusta tarvitaan, sillä seurakuntien ja pitäjien rajat ovat vuosien varrella muuttuneet monessa seurakunnassa.Välillä on pitänyt hakea apua kirjallisuudesta ja toisilta sukututkimusta harrastavilta.

Aune-mummuni mummun Maria Liisa Reetantyttären s.3.3.1857 Ruovedellä muuttokirjasta näkee, että hän on ollut piikana Virroilla Toisveden Antilassa ja muuttanut Virroille 1878. Nyt marraskuussa 1880 hän muuttaa takaisin Ruovedelle ja menee piiaksi Kangaspusun torppaan Kalliojärvelle. Muuttokirja kertoo, että hän on käynyt rippikoulun ja saanut ehtoollisen viimeksi 24.11.1879 Virroilla. Muuttokirjan mukaan hän käsittää kristinoppia kansan tavalla ja on elintavoiltaan nuhteeton.


Ruovedellä kesällä 1806 syntynyt ja 6-vuotiaana Kurun Kantojärvelle vanhempiensa ja veljensä kanssa muuttanut Maria muutti elämänsä aikana useamman kerran. Aikuistuttaan ja veljensä ryhdyttyä Kantojärven torppariksi Maria oli piikana Ruovedellä ja Messukylässä sekä muutamaan otteeseen myös Kantojärvellä, missä hän viimeiset elinvuotensa vietti sekä piikana että vaivaishoitolaisena. Tässä yksi hänen muuttokirjoistaan vuodelta 1845, jolloin hän muutti Messukylän jälkeen Ruovedelle ensin piiaksi Pihlajamäkeen ja sitten Hammoon.

Tuomas ja Liisa, esivanhempani Aune-mummuni mummun Iita Maria Mäen os. Palosen äidin sukuhaaran kautta, muuttivat helmikuussa 1814 Huittisista Virroille. Nämä Huittisista saadut muuttokirjat ovat arkistoituna Ruoveden seurakunnassa, sillä tuolloin Ruovesi oli Virtain kappeliseurakunnan emäseurakunta ja näin muuttaneiden muuttokirjat löytyvät sieltä. Liisan muuttokirjasta näkee, että hän oli muuttanut Huittisiin vuonna 1804 Ruovedeltä. Liisa on syntynyt Virroilla Pirttijärvellä ja sinne hän myös Huittisista löytyneen puolisonsa kanssa palasi. Tuomas ja Liisa oli vihitty juuri muuttoa edeltävästi tammikuussa 1814, joten muuttokirjoissakin heidät on merkitty toinen toisensa puolisoina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti