Yrjö Sipinpoika (1733-1807) oli Sigfrid ja Anna Seppälän vanhin poika. Hän eli koko elämänsä lapsuudesta kuolemaan saakka Ruovedellä Väärinmajassa Seppälässä. Yrjöllä oli kaksi Walborg nimistä vaimoa, Antintytär ja Erkintytär ja heidän kanssaan yhteensä yksitoista lasta. Vaimoista toinen sotilas Erich Spelmanin tytär Walborg (1754-1821) on oma esiäitini, joka myös syntyi ja varttui Seppälässä, joten Yrjö varmasti tunsi toisen puolisonsa lapsuudesta asti samasta pihapiiristä ja avioitui tämän itseään 21 vuotta nuoremman Walborgin kanssa ensimmäisen vaimon kuoltua. Yrjön ensimmäisen avioliiton lapset olivat nuorimmasta päästä vielä kotona, joten uusi puoliso sai avioliiton myötä myös heidät huolehdittavakseen. Yhteisiä lapsia Yrjöllä ja Walborg Erkintyttärellä oli neljä, joista toiseksi nuorin on vuonna 1784 syntynyt esi-isäni Sigfrid. Yrjö Sipinpoika kuoli 74-vuotiaanan Seppälässä talvella 1807 polttotautiin eli ankaraan, kovaan kuumeeseen.
 |
| Sigfrid Jöransson(Yrjönpoika) syntyi 2.2.1784 Ruovesi Seppälä |
Sigfrid Yrjönpoika (1784-1850) meni naimisiin Ruoveden Lahomäestä kotoisin olleen Anna Henrikintyttären kanssa. Sigfrid ja Anna asuivat aluksi Seppälässä ja heidän ensimmäinen lapsensa Maria, joka kuoli jo pienenä syntyi Seppälässä ollessa vuonna 1805. Sigfridin veli, Maria tyttären kummisetä isännöi tuolloin Seppälää, joten Sigfrid lähti rengiksi muualle perhe mukanaan ja asettui asumaan Visuvedellä Sipilän torppaan. Sigfrid oli kolme vuotta pakkotyössä Viaporissa, nykyisin Suomenlinnassa saatuaan tuomion varkaudesta. Kihlakunnan oikeuden antama ruumillinen rangaistus muuttui hovioikeudessa pakkotyöksi syynä Sigfridin vaivaisuus ja kivulloisuus. Sigfrid kuoli kotonaan Sipilässä heinäkuussa 1850 verenvuotoon. Sigfrid nimi on rippikirjoissa ja muissa lähteissä kirjoitettu Sigfrid nimen lisäksi Sipinä ja Sihverinä. Mukava olisi tietää millä nimellä nämä esi-isät ovat itse itseään tuolloin kutsuneet.
Sigfridin ja Annan nuorin lapsi ja ainoa poika on isoisoisoisäni Antti (1820-1904). Hän syntyi kesäkuussa 1820 Ruoveden Visuvedellä Sipilässä. Antti teki töitä Visudellä kotonaan Sipilässä sekä lähitaloissa Karralla ja Pourussa. Vuonna 1860 hän muutti vaimonsa ja lapsiensa kanssa Pourusta Pihlajalahteen Hakajärvelle Rantalan tölliin. Maria Stiina puolison kuoltua Antti meni naimisiin itseään 37 vuotta nuoremman isoisoisoäitini Marja Liisa Reetantyttären (1857-1927) kanssa. Antti oli tuolloin 70-vuotias ja Maria Liisa 33-vuotias. Antilla oli tuolloin kolme aikuista lasta ensimmäisestä avioliitosta ja Maria Liisalla kaksi vuotias aviottomana syntynyt Svante-poika. Maria Liisalle oli myös ennen Svantea syntynyt avioton poika Salu, joka oli kuitenkin kuollut muutaman vuoden ikäisenä jo ennen Svanten syntymää. Antti kuoli vanhuuteen 1904. Sitä ennen perheeseen oli 1890-luvulla syntynyt kaksi poikaa; Mikko ja Santeri. Antti mainitaan Ruoveden rippikirjoissa silmäpuolena. Myös Marja Liisa sokeutui vanhuudessaan.
 |
| Antti ja Maria Liisa vihitty 26.5.1890 Ruovesi |
Maria Liisa oli äitinsä kanssa kulkenut talosta taloon töissä ja joutunut jo lapsena lähtemään kotoa työntekoon. Ruovedellä ja Virroilla vietettyjen piikavuosien jälkeen neljäntoista vuoden ajan kestänyt yhteiselo itseään huomattavasti vanhemman miehen kansa toi varmasti Maria Liisalle lapsineen mahdollisuuden asettua paikoilleen ja tehdä koti johonkin. Uskoisin, että Antti antoi nuorelle vaimolleen kodin ja elannon, Maria miehelleen vanhuuden turvan. Perhe oli kuitenkin köyhä ja Antin kuoltua Maria Liisa joutui antamaan yhden lapsista kasvatiksi. Äitini pappa, isoisoisäni Mikko kasvoi velipuolensa, kummiensa Heikki Antinpojan ja tämän vaimon Miinan kanssa. Svante kuoli 1918 Raahessa punaisten vankileirillä, Santeri muutti aikanaan Tampereelle ja
Mikko jäi perheensä kanssa Ruovedelle. Maria Liisa itse meni uudelleen naimisiin vuonna 1906 ikaalilaisen Albert Kustaanpoika Hietamäen kanssa ja muutti Ikaalisiin, missä eli kuolemaansa saakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti