Kenttäpostia jouluna 1940

Seuraavat kaksi joulukorttitarinoiden joulukorttia liittyvät jouluun 1940, jolloin toinen maailmansota (1939-1945) oli kestänyt reilun vuoden ja talvisota päättynyt saman vuoden keväällä. Isäni setä, Antti-pappani veli Väinö Matias Kantojärvi (1919-1984) lähetti tuolloin joulun alla vuonna 1940 rintamalta joulukortin Kuruun Kantojärvelle äidilleen Annalle (1885-1943). Isä Antto (1879-1934) oli kuollut kuusi vuotta aiemmin. Emäntä Anna Kantojärvelle osoitettu kortti on lähetetty osoitteeseen Ruovesi Muroleen kanava, mistä tuolloin Kantojärven posti haettiin. Kortti on sotilaspostikortti ja sen on kustantanut Suomen aliupseeri-lehti. Kortissa on Kenttäpostia-leima ja 12.joulukuuta 1940 Putikossa leimattu postileima. 

Putikko sijaitsee Punkaharjulla Savon ja Karjalan rajamailla. Sodan alettua miehiä tuotiin Karjalaan autoilla ja junilla. Putikkoon oli kätevä tulla junalla, sillä se sijaitsi vuonna 1908 valmistuneen Elisenvaarasta Savonlinnaan kulkevan rautatien varrella. Ennen sotilaiden tuloa ja varmaan samaankin aikaan saapuneiden sotilaiden kanssa samalta asemalta lähtivät toiseen suuntaan alueen asukkaat evakkoon muualle Suomeen. Rautateitse kulkivat myös postit ja tarvikkeet. Kenttäposti vastasi sodan aikana postin kulusta sotilaiden ja muun väestön välillä. Rintamalta lähetettyihin kortteihin lyötiin postikonttoreissa tuo kenttäpostia -leima. Postikonttoreiden sijainti vaihteli tilanteen mukaan. Rintamalta lähetetyissä korteissa ei ollut mainittu tarkkaa paikkaa missä sotilas korttia lähettäessään oli, mutta jossakin tuolla alueella Väinö sotimassa oli, kun Putikon asemalta lähti kortti kotiin äidille emmekä tiedä vaikka kortti tai paketti kotoa Putikkoonkin olisi joulun alla saapunut ja sieltä Väinölle matkannut.

Toinen korteista on varustettu myös kenttäpostia-leimalla ja se on osoitettu Väinön sisarelle, neiti Hilda Kantojärvelle (1907-1988) ja siinä lämpimät joulun ja uuden vuoden terveiset Hildalle lähettää nimimerkki JM. Liekö Hildan ystävä tai ihailija, joka rintamalta häntä haluaa muistaa. Kortin postileimasta ei saa selville paikkaa, mutta päivämäärä on 17.joulukuuta 1940.

Joulusta huolimatta sotatoimet rintamalla eivät keskeytyneet, vaikka joulua yritettiinkin rauhoittaa ja miehet saivat ansaitsemansa levon joulurauhan aikaan. Jouluna kenttäpostia lähetettiin paljon ja sitä myös paljon saapui rintamalle. Omaisten lisäksi monet muut lähettivät miehille sukkia, käsineitä ja muuta lämmintä joulun alla, joten joulusaamisista pääsivät osallisiksi nekin, jotka eivät omaisilta pakettaja saaneet. Niin Väinö kuin Hildan ystäväkin viettivät jouluaan rintamalla vartioiden ja ollen valppaina toimimaan tilanteen niin vaatiessa. Mielessä on molemmilla siellä vartioidessa varmasti ollut myös kotiseutu, koti, perhe ja ystävät.