Eilen kirjoitin virtolaisista esivanhemmistani
Johanista ja Kaisasta. Johanin suvun jäljille en vielä yrityksistä huolimatta päässyt, mutta Kaisan juuret ja suku ovat vahvasti Virroilla. Kaisa syntyi 10.10.1774 Virroilla Vermaksessa ja kastetiedossa hänen nimensä on Catharina, mutta kaikissa rippikirjoissa hänet mainitaan kasteen jälkeen Kaisana. Kaisa eli 84-vuotiaaksi. Hän oli
seitsemän sisaruksen joukossa vanhin ja eli koko elämänsä kotipaikallaan
ensin lapsena Vermaksessa ja sitten perheensä kanssa vanhempiensa ja sisarensa perheen isännöimässä Luodelahdessa. Suvun merkitys on varmasti ollut Kaisalle tärkeä ja yhteiselo näkyy myös
myöhempien sukupolvien elämässä, sillä sukulaiset ovat olleet kummeina
toistensa lapsille ja fyysisesti kodit ovat olleet lähellä toisiaan. Kaisalla oli myös oma Kaisa-tytär, mutta hänen elämän kulkua en vielä
ole seurannut. Kaisan vanhemmat olivat Erkki Yrjönpoika (1752 - 1807) ja
Maria Yrjöntytär (1747-1822). Maria Yrjöntytär oli kotoisin Virtain Korosta, joka oli hänen äitinsä Liisan kotitila ja isä Yrjö Matinpoika oli tullut Koroon vävyksi Virtain Siekkiseltä.
 |
Kaisan kaste 20.10.1774 |
Tämän Virroilla Luodelahdessa asuneen Bertisen perheen esikoiset olivat
toukokuussa 1798 syntyneet kaksostytöt Maria ja Regina. Tytöt saivat
viettää yhteistä lapsuutta viisi vuotta, kunnes Regina katosi metsään
huhtikuussa 1803. Merkinnöistä päätellen tyttö löydettiin liian myöhään
ja hänet haudattiin toukokuun 1803 lopulla. Tuolloin perheessä oli
kaksostyttöjen lisäksi jo kolme vuotias Lovisa ja juuri maaliskuussa
syntynyt veli Gabriel. Myöhemmin perheeseen syntyivät vielä tytöt Lisa
vuonna 1805, Kaisa vuonna 1808 ja Justina vuonna 1813 sekä poika Aaron
vuonna 1817. Vanhimmat lapset eivät Aaronin syntyessä enää kotona
asuneet. Justina sisar kuoli viisi vuotiaana punataudin seurauksena.
Maria, toinen Kaisan ja Johanin kaksostytöistä on omaa sukuhaaraani jatkava isoäiti. Maria syntyi 11. toukokuuta 1798 Virroilla Luodelahdessa. Hän ja kaksoissisarensa Regina kastettiin 17.5.1798 ja heidän kummeinaan olivat leskirouva Anna Catharina Långhjelm, Liisa Antintytär Marttiselta ja Peter Johaninpoika Korteniemestä. Maria häviää rippikirjoissa lapsuusperheensä luota 12-vuotiaana. Vielä on kesken hänen kulkunsa seuraaminen, mutta ennen vihkimistään hän on ollut piikana ainakin Korolla ja Härkösellä, missä myös tuleva puoliso on ollut tuolloin renkinä. Maria vihittiin 9.2.1823 virtolaisen Abraham Lammin kanssa. Saman vuoden toukokuussa syntyi perheen esikoinen Johannes. Esikoispojan kummeina oli Marian serkku Justina Abramintytär Luodelahdesta puolisonsa Gabrielin kanssa.
 |
Kaksostyttöjen Marian ja Reginan kaste 17.5.1798 |
Marian puoliso Abraham oli syntynyt tammikuussa 1796 Virroilla Puntasen Lammilla.
Hänen vanhempansa olivat Juho Juhonpoika Lammi ja Liisa Matintytär. Maria ja Abraham asuivat Härkösellä kunnes muuttivat 1830-luvun alussa Hintalaan. Härkösellä syntyivät myös tytär Elisabet ja poika, isoisoisoisoisäni Alexander lokakuussa 1828. Tyttäret Hedvig, Ida Maria, Charlotta ja Maria syntyivätkin sitten Hintalassa, missä Maria ja Abraham asuivat kuolemaansa asti. Molemmat kuolivat nälkävuonna 1868 kuumeen seurauksena, Abraham toukuussa ja Maria kesäkuussa.Viimeisissä rippikirja merkinnöissä Abraham mainitaan heikkonäköisenä ja Maria yksisilmäisenä. Mielenkiintoista olisi tietää mitä tämä Marian kohdalla tarkoittaa. Oliko hän esimerkiksi menettänyt silmänsä tai sokeutunut jonkun tapaturman seurauksena?
Marian ja Abrahamin kolmas lapsi, isoisoisoisoisäni Alexander Abrahaminpoika vihittiin syksyllä 1855 Wierikolta kotoisin olleen Liisa Erkintyttären kanssa. Heille syntyi Virtain Vaskivedellä Korkeemäessä viisi lasta; Hedvig, Tobias, Erik, Santeri (Aleksanteri) ja Elina. Vaikeana nälkävuoden 1868 keväänä sairastui vanhempiensa tavoin myös Aleksanteri ja kuoli kuumeen seurauksena huhtikuun alussa kaksi viikkoa ennen isäänsä. Aleksanteri oli tuolloin 39-vuotias. Nuorimmista lapsista Elina oli tuolloin alle kaksi vuotias ja Santeri vajaa viisi vuotias. Erik, keskimmäinen lapsista oli kuollut aiemmin vuonna 1863 kaksi vuotiaana kovan yskän seurauksena. Muutama vuosi Aleksanterin kuoleman jälkeen Liisa vihittiin toiseen avioliittoon ja tästä liitosta perheeseen syntyi vielä neljä tytärtä; Senna Maria, Liisa Vilhelmiina, Siina ja Hilda Karoliina.
 |
Emma Karoliinan kaste 12.1.1892. Kummeina Antti ja Karoliina Kauppila. |
Aleksanterin ja Liisan lapsista Santeri, kastetiedon mukaan isänsä tavoin Aleksanteri, perusti perheen Iita Maria Palosen kanssa. Heidät vihittiin kevättalvella 1891 ja Virtain Vaskivedellä Kautussa syntyi tammikuussa 1892 heidän esikoisyttärensä Emma Karoliina. Emma muutti Ruovedelle ja perusti siellä perheen
Mikko Rantasen kanssa. Emmalle (1892-1973) ja Mikolle (1891-1972) syntyi Ruovedellä kaksi poikaa ja neljä tyttöä. Yksi heistä on mummuni Aune Inkeri (1928-2015) ja yksi heistä isotätini Kaisa (1916-1990), nimeltään sama kuin tämän tarinan sukuketjun aloittanut isoäiti. Sitä Emma-mummu ei varmasti nimeä antaessaan tiennyt, mutta näin tiivistyy tarina Virroilta Herraskylästä Luodeksen Kaisasta virtolaisten sukupolvien kautta Ruovedelle Muroleen Viitasaareen syntyneeseen Kaisa Mariaan tai vielä lähemmäksi nykypäivään 1990-luvulla Kurussa syntyneeseen Emma-mummun Hilja-sisaren (1905-1982) pojantyttärentyttäreen eli Luodeksen Kaisan tyttärenpojanpojantyttärenpojantyttärentyttäreen Kaisaan. Väliä näiden Kaisojen syntymällä on hiukan yli 220 vuotta.
Hei Satu! Mielenkiinnolla luin juttusi Luodeksen (meillä päin sanotaan Luoteen) Kaisasta ja muusta Virtain sukuusi liittyvästä. Olen sukuharrastelija ja kotoisin Virroilta, ja elänyt koko lapsuuteni Luodespohjan talossa. Siellä lomailen edelleen. Erkki Yrjönpoika jälkeläisineen taisi olla juuri tuon paikan uudisrakentaja, vaikka Luodelahti onkin voinut olla erillinen paikka. Kotitaloni on melkoisen vanha... Minua kiinnostaa talon historia vaikken sukua olekaan. Olisi kiva jutella enemmänkin, voin laittaa yhteystietoni jos haluat.
VastaaPoistaHei Niina! Onpa mukava ja mielenkiintoista kuulla! Laita minulle yhteystietosi vaikka sähköpostiini satukjarvi@hotmail.com niin ollaan yhteydessä. Ilomielin kuulen lisää ja mukava olisi tuosta historiasta jutella ja jospa vaikka kesällä tapaisimme, olisi hienoa tuolla Luodespohjassa päästä käymäänkin.
Poista